*

Jani Kajanoja

Ehkä tärkein yksittäinen teko, jonka voit tehdä ympäristön ja terveyden puolesta

MOT:n dokumentin innoittamana päädyin kirjoittamaan itsekin lihantuotannosta, tosin hieman eri näkökulmasta. Jostain syystä on vaikeaa keksiä mitään keskustelunaihetta, joka olisi yhtä laajasti tunteita ja defenssejä herättävä kuin lihantuotannon eettisyys ja kasvissyönti. Oman ruokavalion kyseenalaistaminen jonkun muun toimesta koetaan usein perustavanlaatuisen loukkaavana tai tungettelevana, mikä taas poikii mitä hämmentävimpiä ja tunteisiin pohjautuvia keskusteluja. Sen takia koen hyödylliseksi ilmoittaa heti alussa, että syön itsekin lihaa 1-2 kertaa kuukaudessa ja käytän ”kohtuullisesti” (oma mielivaltainen määritelmäni) maitotuotteita. En sen takia, että se olisi terveellistä tai muutenkaan ok, vaan puhtaasti itsekkäistä syistä – liha ja juusto maistuvat hyvälle, eikä itsekurini ole toistaiseksi riittänyt pitämään hampaitani kokonaan erossa niistä. Rajaan tuotantoeläinten kohtelun ja olosuhteet tämän kirjoituksen ulkopuolelle, sillä tarkoitukseni on osoittaa, että oli eläinten oikeuksista mitä mieltä tahansa, kohtuuton lihankulutuksemme muodostaa vakavan globaalin ympäristö- ja terveysuhan, josta voi, ja pitää pystyä keskustelemaan neutraalisti sen vaatimalla vakavuudella.

Suomessa syötiin 76,6 kg lihaa henkilöä kohden vuonna 2014, määrä on kasvanut kymmenyksellä 15 vuodessa ja moninkertaistunut 60 vuodessa. Kehitysmaiden vastaava kulutus on noin puolet tästä, mutta kasvaa myös jatkuvasti. Maailmassa tuotetaan ja teurastetaan vuosittain n. 60 miljardia maaeläintä ravinnoksi. Yritän nyt tiivistää keskeisimmät ongelmat, joita ruokavaliomieltymyksemme on aiheuttanut ja aiheuttaa.
 

  • Ilmastonmuutos

 

Maatalous ja ruuantuotanto aiheuttaa yli neljäsosan maailman kasvihuonepäästöistä, enemmän kuin koko maailman liikenteen aiheuttamat päästöt yhteensä (1). Tosin Worldwatchin uudemman raportin mukaan määrä saattaa olla jopa puolet (2). Ruokavaliolla on valtava merkitys päästöjen määrässä, sillä suurin osa näistä päästöistä johtuu eläintuotannosta. Esimerkiksi tietyn proteiinimäärän tuottaminen naudan- tai lampaanlihalla aiheuttaa 250 kertaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin saman määrän tuottaminen palkokasveilla. Nature-tiedelehdessä viime vuonna julkaistun tutkimuksen johtopäätös oli, että jos ruokavaliomme pysyy ennallaan, ruuantuotannosta aiheutuvat kasvihuonepäästöt tulevat lisääntymään 80 % vuoteen 2050 mennessä, sen sijaan jos siirtyisimme kasvisruokavalioon, päästöt tulisivat vähenemään väestönkasvusta huolimatta. (3) Tietokirjailija Risto Isomäki kiteytti asian näin: ”Jos ihmiskunta haluaa lihaa joka lautaselle, taistelu ilmaston lämpenemistä vastaan on hävitty.”

On totta, että lihaa voidaan tuottaa ja tuotetaankin tietyillä alueilla ja pienellä mittakaavalla ympäristön kannalta suhteellisen kestävästi. Tämä koskee lähinnä alueita, joissa eläimille ei tarvitse kasvattaa ruokaa vaan ne voivat laiduntaa ympäri vuoden. Ongelma on kuitenkin se, että nykyisen kulutuksemme vaatimaa 60 miljardia maaeläintä ei ole mitenkään mahdollista kasvattaa ja ruokkia ympäristön kannalta kestävästi.
 

Ilmastonmuutoksen torjunta lihansyöntiä vähentämällä on erityisen hyvä vaihtoehto sen vuoksi, että suurin osa lihantuotannon kasvihuonepäästöistä on metaania, joka on noin 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, mutta hajoaa 10 vuodessa (vertaa hiilidioksidin puoliintumisaikaan, joka on satoja vuosia). Tästä syystä metaanipäästöjä vähentämällä saataisiin nopea suotuisa vaikutus ilmasto-ongelmaan.
 

  • Maankäyttö, eriarvoisuus ja nälänhätä

 

Noin kolmasosa maapallon maapinta-alasta on peltoa. Suurin osa tästä on käytössä eläintuotantoa varten. Jotta eläin saadaan lautaselle, sen pitää ensin syödä melkoinen määrä rehua, jonka me yleensä kasvatamme. Kasvisruokavalio vaatiikin 2-3 kertaa vähemmän viljelypinta-alaa sekaruokavalioon verrattuna, koska ruoka voidaan kasvattaa suoraan ihmiselle. (4) Lihan kysynnän kasvu vaatii myös jatkuvasti enemmän tilaa: maailmassa kaadetaan vuosittain yli 15 miljoonaa hehtaaria sademetsää ja määrä kasvaa koko ajan. On ennustettu, että lähes puolet Amazonista tulee tuhoutumaan seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. 70-90 % tästä tuhosta johtuu siitä, että tarvitaan lisää rehua ja laidunmaata, josta EU:n alueenkin lihantuotanto on riippuvainen. (4)

Euroopan komission mukaan Eurooppa pystyisi kasvattamaan tarpeeksi kasvisruokaa ruokkiakseen kaikki asukkaansa, mutta ei lähellekään tarpeeksi ruokkiakseen kaikkia tuotantoeläimiään. 80 % eläimille syötetystä rehusta tuodaankin Euroopan ulkopuolelta, mukaanlukien kehitysmaista. Rikkaat länsimaat kuluttavat moninkertaisesti enemmän lihaa maailman köyhimpiin verrattuna, jotka ovat täysin riippuvaisia viljasta. Tästä syystä kun globaalin keskiluokan lihankulutus kasvaa, ja siten viljaa kasvatetaan yhä enemmän tuotantoeläimille ihmisten sijasta, vaikuttaa se suoraan maailman köyhimpien ravinnon saantiin. (1, 5) Tämä taas on osasyynä tragikoomiseen tilanteeseemme, jossa lähes puolet maailman ihmisistä kärsii ylipainosta tai lihavuudesta samalla kun yhtäläinen määrä kärsii aliravitsemuksesta. Ilmastonmuutos tulee entisestään pahentamaan tätä kehitystä tuhoamalla satoja ja aiheuttamalla kuivuutta erityisesti köyhimmissä maissa. 
 

  • Vesipula

 

Makean ja puhtaan veden pula on jatkuvasti paheneva maailmanlaajuinen ongelma. Maailman vedenkulutus on lisääntynyt merkittävästi viimeisen vuosisadan aikana, ei pelkästään väestönkasvun takia, vaan myös henkilöä kohden. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan tälläkin hetkellä 700 miljoonaa ihmistä kärsii vesipulasta, vuoteen 2025 mennessä 1,8 miljardia ihmistä tulee kärsimään fyysisestä vesipulasta, ja yli puolet maailman väestöstä kohtaavat jonkinlaisia ongelmia vedenjakelussa. Tämän lisäksi kuivuus tulee arvion mukaan aiheuttamaan 24 - 700 miljoonan ihmisen muuttoliikkeen, moninkertaisen määrän esim. nykyiseen pakolaiskriisiin verrattuna. (6)
Ruuantuotannon osuus vedenkulutuksestamme on noin 70 % (1, 7) Vertailun vuoksi kotitalouksien suora vedenkulutus muodostaa vain 4 % kokonaismäärästä. Vesivarojemmekaan kannalta ei siis ole yhdentekevää mitä syömme.

Yhteen kiloon naudanlihaa kuluu noin 15 000 litraa vettä, eli noin kymmenkertainen määrä viljaan, soijapapuun tai muihin palkokasveihin verrattuna, ja noin kolminkertainen määrä sianlihaan verrattuna. Jälleen vertailun vuoksi, puoli kiloa naudanlihaa kuluttaa saman verran vettä kuin päivittäinen suihkussa käynti puolen vuoden ajan. (3, 4) Aalto-yliopiston hiljattaisen tutkimuksen mukaan suomalainen kasvissyöjä kuluttaakin päivässä 500 litraa vähemmän vettä sekasyöjään verrattuna. Saman tutkimuksen mukaan maailmanlaajuinen kasvisruokavalioon siirtyminen mahdollistaisi ylimääräisen ruuan tuotannon 1.8 miljardille ihmiselle ilman, että lisäämme vedenkulutusta. (7)

 

  • Antibioottiresistenssi

 

Infektiotauteja aiheuttavien bakteerien kasvava resistenssi (vastustuskyky) antibiooteille on yksi vakavimmista uhista lääketieteelle. WHO on varoittanut, että maailma voi pian olla samassa tilanteessa kuin ennen antibioottien keksimistä, jolloin kuolleisuus tavallisiin infektiotauteihin ja kirurgisiin toimenpiteisiin tulee lisääntymään räjähdysmäisesti. (8) Uusien lääkkeiden kehitys vie pitkän aikaa, eikä se ole toistaiseksi antanut toivoa ongelman ratkaisussa. Ensisijainen keino tämän kehityksen hidastamiseen onkin käyttää olemassaolevia antibiootteja mahdollisimman järkevästi ja säästeliäästi. (Sivuhuomiona, ei siis kannata vaatia lääkäriltä antibioottikuuria jokaiseen keuhkoputken- ja poskiontelontulehdukseen.) Eläintuotantoon tämä liittyy siten, että maailmanlaajuisesti suurin osa antibiooteista käytetään karjan lääkitsemiseen ja kasvun tehostamiseen, jälkimmäinen on ollut vuosia kiellettyä EU:ssa, mutta yleinen käytäntö esim. USA:ssa ja muualla maailmassa. Suomessa antibioottien käyttö tuotantoeläimillä on onneksi vain murto-osa Euroopan keskiarvosta.


Viime viikolla Lancetissa julkaistun tutkimuksen mukaan Kiinasta on hiljattain löydetty bakteeri, joka on vastustuskykyinen viimeisen linjan antibiooteillemme, polymyksiineille. Bakteeri on todennäköisimmin syntynyt polymyksiinien käytöstä tuotantoeläimillä, ja siirtynyt eläimistä ihmiseen. Pahemmaksi tilanteen tekee se, että resistenssi on syntynyt mekanismilla, joka siirtyy erittäin tehokkaasti bakteerista toiseen. Tutkimukseen osallistunut professori varoittaakin, että kaikki palaset ovat nyt kohdallaan siihen, että tulemme häviämään taistelun antibioottiresistenssiä vastaan, ja vaatii välitöntä kieltoa polymyksiinien käytössä tuotantoeläimillä. (9, 10)
 

  • Terveys

 

Lihan vähentämisen terveyshyödyt ovat varmimmin osoitettu sydän- ja verisuonitautien, syövän sekä 2-tyypin diabeteksen osalta. Kaikki näistä ovat merkittävimpiä sairastavuutta ja kuolleisuutta aiheuttavia tauteja länsimaissa.

Kasvisruokavalio alentaa elintasosairauksiemme olennaisimpia riskitekijöitä kuten verenpainetta, veren sokeripitoisuutta sekä kolesteroli- ja rasva-arvoja (11-13). Siten se on yhdistetty 40 % pienempään riskiin sairastua 2-tyypin diabetekseen, noin 10 % pienempään syöpäriskiin sekä noin 20 % pienempään sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen (3). Erityisesti punaisen lihan kulutus on vahvasti yhdistetty korkeampaan kuolleisuuteen (14).

Puhe kasvissyönnin terveysvaikutuksista keskittyy harmillisen usein vain spekulaatioon siitä saako kasvisruokavaliosta riittävästi tarvittavia ravintoaineita. Tähän ei toki pidä suhtautua huolettomasti, ja jos noudattaa täysin kasvis- tai vegaaniruokavaliota, monipuolisen ruokavalion ylläpitäminen on entistä tärkeämpää, ja esim. B12-vitamiinin, raudan, sinkin, kalsiumin ja omega-3 rasvahappojen riittävä saanti tulisi varmistaa. Nykyisen tutkimustiedon valossa näyttö kasvisruokavalioon liittyvistä ravitsemuksellisista puutoksista on kuitenkin ristiriitaista, eikä negatiivisia terveysvaikutuksia niihin liittyen ole osoitettu (lukuunottamatta tiukkaan vegaaniruokavalioon liittyvää B12-vitamiinin puutosta, joka on kuitenkin helposti korvattavissa ravintolisällä). Kasvisruokavalion terveyshyödyt sen sijaan ovat kiistattomia ja merkittäviä. Korostan, että nämä hyödyt eivät rajoitu tiukkaan kasvis- tai vegaaniruokavalioon, vaan liittyvät lihan vähentämiseen ylipäätään.

 

Yhteenvetona siis, ottaen huomioon lihantuotannon laajamittaiset haitat ympäristön, terveyden ja kestävän kehityksen kannalta, ruokavalioon ei tulisi suhtautua vain henkilökohtaisena mieltymyksenä ilman sen suurempaa merkitystä. Valtion tulisi kannustaa ja tukea kasvispainotteisempaa ruokavaliota verohelpotuksin, lisäksi liha- ja maitotuotteiden hintojen tulisi heijastaa niiden todellisia yhteiskunnallisia kustannuksia. Miten on esimerkiksi mahdollista, että lehmänmaito maksaa soija/kauramaitoa vähemmän kun lehmä, jonka maitoa juomme on todennäköisesti syönyt paljon enemmän soijaa mitä keskivertokasvissyöjä kuluttaa koko vuoden aikana? Lihalle tulisikin asettaa sokerin tavoin riittävän korkea haittavero, esimerkiksi Worldwatch-instituutti ja Ruotsin maatalousvirasto on vaatinut tällaista veroa jo pitkään. Veron tuotot voitaisiin ohjata ilmastonmuutoksen torjuntaan, terveydenhuoltoon ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämiseen.

 

PS: Eläintuotantoon liittyy valitettavasti enemmänkin oleellisia ongelmia, joihin en lähde tässä tilanpuutteen ja laiskuuden vuoksi pureutumaan. Rohkaisen kuitenkin kiinnostunutta ottamaan omatoimisesti selvää. Näitä ovat aavikoituminen, vesistöjen rehevöityminen, lajien sukupuuttoon kuoleminen sekä tartuntatautien leviäminen.


1. Steinfeld, H. et al. Livestock’s Long Shadow (FAO, 2006)

2. Livestock and Climate Change (Worldwatch, 2009)

3. Tilman, D., & Clark, M. Global diets link environmental sustainability and human health. Nature 2014

4. Baroni, L., et al. Evaluating the environmental impact of various dietary patterns combined with different food production systems. European Journal of Clinical Nutrition, 2006


5. Emel J., Neo H. Political ecologies of meat, 2015. (s. 101-102)


6. Coping with water scarcity. Challenge of the twenty-first century. UN-Water, FAO, 2007


7. Jalava, M. et al. Diet change—a solution to reduce water use? Environmental research letters, 2014


8. http://www.abc.net.au/news/2015-11-17/antibiotics3a-27disturbing27-lack-...


9. Liu, Y. et al. (2015). Emergence of plasmid-mediated colistin resistance mechanism MCR-1 in animals and human beings in China: a microbiological and molecular biological study. The Lancet Infectious Diseases.


10. http://www.bbc.com/news/health-34857015


11. http://www.health.harvard.edu/staying-healthy/becoming-a-vegetarian


12. Wang, F. et al. (2015). Effects of Vegetarian Diets on Blood Lipids: A Systematic Review and Meta‐Analysis of Randomized Controlled Trials. J Am Heart Assoc.

 

13. Yokoyama et al. (2014). Vegetarian Diets and Blood Pressure. JAMA Internal Medicine


14. Sun, Q. (2012). Red Meat Consumption and Mortality. Arch Intern Med

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Luultavasti samaisen MOT dogumentin innoittamana sanomalehti keskisumalaisen päivän printtilehdessä kehotettiin Suomalaisia korvaamaan soija kotimaisilla kaloilla, pavuilla, sienillä, hyönteisillä ja hampulla. Suositus koskee niin ihmisiä kuin eläimiä. syyksi epäilen soijan viljelemisen vaatimaa sademetsien hakkuuta Brasiliaksi sekä sitä että soijan on havaittu köyhdyttävän Amazonin maaperää.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Tärkein yksittäinen teko, jonka tavallinen ihminen voi tehdä, on olla lisääntymättä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Rohkenen olla erimieltä. Suomalaisia kehotetaan lisääntymään koska syntyvyyden lasku on vääristänyt hoitosuhdetta (ilman pakolaisia suomen asukasluku olisi +-4 miljonaa), kuntaas Afrikan ja Aasian maita torutaan liikakansoittumisesta.

Käyttäjän Janikajanoja kuva
Jani Kajanoja
Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Olen aina ihmetellyt miksi hirvenliha on niin kallista ja sitä on vähän saatavissa, mutta tässä siihen selitystä: Vuonna 2010 Suomessa syötiin noin 9 miljoonaa kiloa hirvenlihaa. Tästä määrästä met- sästäjät kuluttivat noin 72 % omissa kotitalouksissaan, 20 % kulutettiin metsästäjien lähipii- rissä, noin 2 % myytiin elintarvikejalostusyrityksille ja noin 6 % lahjoitettiin muille sidosryh- mille.
Hirvenlihan markkinoita rajoittaa saalismäärän lisäksi erityisesti metsästyssaaliin sirpa- loituminen metsästäjille ja elintarvikelainsäädäntö.
http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkais...

Luonnonvarainen eläin syö mitä maastosta löytää ja juo sitä vettä mitä lähellä on. Ei kastelua, ei antibiootteja, eikä muutakaan haitallista, mutta miksi vain ne joilla on muutoinkin paljon lihaa käytettäväksi ja pakastimet, siis usea pakastin niin täynnä, että eivät kaikkea ehdi ja voi käyttää, saavat vielä rajoituksetta pitää hyvänään nuo lihat. Minusta metsästäjälle pitäisi pistää kilorajoitus siihen määrään mitä hän saa ja mitä pitäisi mennä myyntiin. Näyttääkin sille, että rajoitus on siellä myynnin puolella, sillä EVIRA ei sallit kuin tietyn määrän menon riistasta myyntiin. Miksi näin on?

Metsästäjä tai metsästysseura voi toimittaa ilmoitetusta elintarvikehuoneistostaan enintään 1000 jänistä tai kania, 3000 lintua, 10 hirveä, 30 peuraa ja 50 metsäkaurista vastaavan määrän ruhoja vuodessa vähittäismyyntiin.

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmi...

Söisimmekö terveemmin, jos saisimme riistalihaa ja lihaa voisi jakaa laajemmalle, eikä tarvitsisi niin paljon kotieläintuotantoa? Olisiko kestämätön tilanne ja keille?
Porokin elää luonnossa ja maistuu hyvälle. Tuskin niitä antibiooteilla hoidetaan?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Hirvi ja peura kelpaisi, samoin riistalinnut ja villisika. Poropaistia tehdessä ei tosin kannata olla poropeukalo. Suomesta saa myö paljon hyviä kaloja ja sieniä. Niitäkin näkee myynnissä vain kohtalaisesti. Lisäksi eilinen KSML kehoitti kuluttajia korvaamaan Brasilialaisen soija kotimaisilla hyönteisillä ja härkäpavuilla. Pitäisi varmaan olla maataloustukien lisäksi solidaarisuus syistä riistanhoitotukea?

Käyttäjän Janikajanoja kuva
Jani Kajanoja

Mulla ei ole erityisesti mitään riistaa vastaan, mutta tehotuotannon korvaajaksi siitä ei ole. Ongelmaksi muodostuu jälleen määrä: Suomalaisten nykyisellä lihankulutuksella niitä hirviä, peuroja ja poroja tarvittaisiin tänne vähintään 100 miljoonaa, tulisi ahdasta

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kyllähän se menisi jo viikossa olisi kolmepäivää kasvisruokaa, kolmepäivää kalaruokaa ja sunnutaisin voisi syödä riistaa. Lisäksi hirvestä saa jo aikamonta 300 gramman ateriaa :). Pitäisi myös muistaa purra pähkinöitä, marjoja ja hyönteisiä. Ikävä kyllä maidontuotanto jouduttaisiin säilyttämään kalkin ja kalsiumin turvaamiseksi, kalkkilisistä kun ei ole ollutkaan korvaajaa.

Käyttäjän Janikajanoja kuva
Jani Kajanoja Vastaus kommenttiin #8

Joudun vieläkin olemaan ilonpilaaja ja toteamaan, että kalakaan ei ole kovin ympäristöystävällistä. Paitsi suomalainen järvikala ilmeisesti jossain määrin on. Kerran viikossa kalaa ja lihaa/riistaa juhlapäivinä voisi olla kestävämpi ratkaisu.

Miksei kalkkilisistä ole korvaajaa? En oo muutenkaan ihan vakuuttunut siitä tarvitseeko kasvissyöjät kalkkilisää jos noudattaa monipuolista ruokavaliota. Ite syön silloin tällöin 1 tabletin. Tällainen sitaatti löytyi American journal of clinical nutritionista:

"Some research suggests that vegetarian diets, especially vegan diets, are associated with lower bone mineral density (BMD), but this does not appear to be clinically significant. Vegan diets are not associated with an increased fracture risk if calcium intake is adequate."

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.utu.fi:2048/pu...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #9

Suhtaudun joskin skeptisesti amerikkalaisiin tutkimuksiin, elimistömme , elin olomme, ruokakulttuurimme ja poikkeavat hieman heistä. Suomalainen suositus riittävän kalkin saamiseksi on 6dl maitotuotteita päivittäin tai vastaavasti kalkkitabletti aamuin illoin. Kalkkitabletti ei kuitenkaan imeydy samallailla kehoon kuin kalkki maidosta tai luusta (luki yläasteen kotitalouden kirjassa). Lisäksi kalaa suositellaan syömään kahdesta kolmeen päivään viikossa sekä nauttimaan aamuin omega3 kalanamaksaöljy kapseleita. Kakan on herkullista ja sisältää hyviä rasvoja, sekä eettisesti ne saavat elää luonnollisessa ympäristössään. Omassa ympäristössään kasvanut kala on sitäpaitsi ekologisempi kiuin soija, jonka takia Brasiliassa hakataan sademetsiä viljelysmaaksi.

Käyttäjän Janikajanoja kuva
Jani Kajanoja Vastaus kommenttiin #10

Tutkimuksen aineistossa on myös Eurooppalaisia, vaikka onkin amerikkalaisessa lehdessä. Mun tietääkseni tosin jenkitkin kuuluvat samaan lajiin ja omaavat saman kalsiumaineenvaihdunnan kuin suomalaiset.

Mikään lisäravinne ei imeydy aivan samalla tavalla kuin luonnollisessa muodossa otettuna, mutta kyllä se kalkkitablettikin sieltä elimistöön päätyy ihan riittävän hyvin. Tiedän, että maitoa suositellaan. Pointti oli se, että ei ole vakuuttavaa näyttöä siitä, että maidon jättämisestä pois seuraisi yhtään mitään, siis jos noudattaa järkevää kasvisruokavaliota, josta kuitenkin jonkin verran kalkkia saa.

Kerrataas vielä tuosta soijasta. Sitä sademetsää kaadetaan, jotta saadaan soijaa eläimille rehuksi --> lihansyöjät kuluttaa yli 90 % soijasta. Toki kasvissyöjä pärjää mainiosti myös ilman soijaa, syön itsekin sitä korkeintaan kerran viikossa.

Kuten sanottu, jotkut kalat onkin ekologisesti hyviä. Toiset taas ei, esim. tonnikalaa en suosittele kenellekään. Kalastusmenetelmistä riippuu myös paljonko kalan syöminen saastuttaa. http://wwf.fi/kalaopas/

Toimituksen poiminnat