Jani Kajanoja

Miten suhtaudumme päihderiippuvuuteen?

Lähes kaikki ihmiskulttuurit ovat käyttäneet erilaisia päihteitä tajunnantilansa muuttamiseksi. Alkoholia, kannabista, oopiumia, sekä eri psykedeelejä on eri puolilla maailmaa käytetty tuhansien vuosien ajan. Myös useat muut eläimet nauttivat mielellään kaikenlaista käyneistä omenoista psykoaktiivisiin pallokaloihin. Päihteiden pimeämpi puoli on kuitenkin se, että monet niistä voivat johtaa riippuvuuteen. Maailman terveysjärjestön mukaan tupakka tappaa noin 5 miljoonaa ihmistä vuosittain, alkoholi 2,3 miljoonaa, ja laittomat huumeet noin neljännesmiljoonan. (1)

Vallitseva suhtautuminen riippuvuuteen on vuosisatoja, ellei jossain määrin aina ollut moralistinen: Riippuvuus nähdään yleisesti omana vikana, moraalisena heikkoutena tai itsekurin puutteena, jota pyritään hillitsemään rikosoikeudellisesti, eli rohkaisemaan päihteettömyyteen rangaistuksen uhalla. Yritän tässä kirjoituksessa perustella, miksi moralistinen asenne perustuu puutteelliseen ymmärrykseen riippuvuuden luonteesta, ja miksi tämä asenne vaikeuttaa ongelman ratkaisua.

 

a) Addiktion syntyyn vaikuttavat useat tekijät, joihin emme voi itse vaikuttaa.

Biologia: Arvioiden mukaan 30-60% addiktion synnystä on periytyvää. Periytyvyysprosentit ovat kaikkien psykiatristen sairauksien kohdalla epätarkkoja ja suuntaa antavia, mutta on selvää, että geeneillä on oma vaikutuksensa esim. temperamentinpiirteisiin, jotka altistavat addiktiolle. Tällaisia yksilöllisiä piirteitä ovat esimerkiksi stressiherkkyys ja impulsiivisuus. (2)

Lapsuus: Geenien lisäksi addiktion syntyyn vaikuttaa lapsuuden ympäristö. Lapsuudessa koettu kaltoinkohtelu ja laiminlyönti saattaa selittää yli kolmasosan psykiatrisesta sairastavuudesta. Huomattavan suuri osa vakavasti päihderiippuvaisista on kokenut lapsuudessaan fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Lapsuuden traumat myös altistavat huumeidenkäytölle varhaisemmassa iässä. Vakavat päihderiippuvuudet alkavat usein jo teini-iässä, jolloin etuaivokuoren itsesäätely- ja impulssinkontrollikyky eivät ole vielä kehittyneet. (3-5)

Sosiaalinen ympäristö: Kirjoitin edellisessä blogitekstissäni, miten kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät kuten köyhyys, eriarvoisuus ja työttömyys altistavat lähes kaikille mielenterveysongelmille. Tämä koskee myös addiktioita. Viime aikoina on uutisoitu paljon USA:n opioidiepidemiasta. USA:ssa kuoli viime vuonna 65 000 ihmistä yliannostuksiin, joista merkittävimmän osan aiheuttivat vahvat kipulääkkeet ja heroiini. Yliannostuksista ja itsemurhista on tullut USA:ssa keski-ikäisten yleisin kuolinsyy. Tunnettuna tekijänä epidemian taustalla on lääkeyhtiöiden aggressiivinen kipulääkkeiden markkinointi (6). Nobel-palkitun taloustieteilijä Angus Deatonin mukaan merkittävänä syynä on kuitenkin myös kasvava taloudellinen epävarmuus ja sosiaalisten turvaverkostojen puute (7). Esimerkiksi National Bureau of Economic Researchin tutkimuksen mukaan 1% kasvu USA:n työttömyydessä on ennustanut 3.6% kasvua opioidikuolemissa ja 7% kasvua yliannostuksissa (8).

 

b) Addiktioon liittyvät aivomuutokset vaikeuttavat käytön lopettamista

Kasvava ymmärryksemme neurobiologiasta on auttanut ymmärtämään, miksi riippuvuus on usein vaikea ja krooninen sairaus. Riippuvuuksien aivokemian kannalta oleellisin aivoalue on ns. palkkioradasto. Se on kehittynyt säätelemään halua ja motivaatiota luonnollisia palkintoja kohtaan (esim. ruoka, seksi, sosiaalinen vuorovaikutus). Useat päihteet, sekä keinotekoisen palkitsevat kokemukset, esimerkiksi uhkapelaaminen ja nettiporno, stimuloivat palkkioradastoa voimakkaammin verrattuna luonnolliseen mielihyvään.

Toistuva voimakas stimulaatio johtaa muutoksiin välittäjäaine- ja reseptoritasolla, jotka taas haittaavat aivojen kykyä vastustaa impulsseja, säädellä tunteita, ja kokea normaalia mielihyvää. Kun riippuvuus on kehittynyt, mikä tahansa päihteestä muistuttava merkki voi saada aikaan dopamiiniryöpyn aivoissa, johtaen voimakkaaseen himoon, jota voi olla hyvin vaikeaa vastustaa. Yksinkertaisemmin ilmaistuna riippuvuutta aiheuttavat päihteet ja toiminnat voivat ikään kuin "kaapata" palkkioradastomme, mikä tekee käytön lopettamisesta äärimmäisen vaikeaa. (9, 10)

 

c) Rangaistukset ja stigma eivät toimi

YK:n valtiot ovat USA:n johdolla vuosikymmeniä pyrkineet huumevapaaseen maailmaan. 1970-luvun alussa USA:n presidentti Richard Nixon kuvasi huumeita kansakunnan tärkeimmäksi viholliseksi, ja julisti sodan huumeita vastaan. Muihin länsimaihin verrattuna USA:ssa on edelleen ankara huumelainsäädäntö, ja lievistäkin käyttörikoksista voi saada pitkän vankilatuomion. Valtiot perustelevat rangaistuksia sillä, että ne vähentävät huumeiden saatavuutta ja niiden aiheuttamia haittoja, ja siten yleistä turvallisuutta. Miten tässä kunnianhimoisessa tavoitteessa on onnistuttu? The Lancet -lehdessä julkaistiin viime vuonna kansainvälisten huippututkijoiden raportti huumepolitiikan vaikutuksista globaaliin terveyteen (11). Johtopäätökset olivat seuraavat:

1) Huumesodan hinta on maailmanlaajuisesti noin 100 miljardia dollaria vuodessa. Se ei kuitenkaan ole onnistunut vähentämään käyttömääriä. USA:ssa ankara huumepolitiikka on sen sijaan myötävaikuttanut siihen, että puoli miljoonaa kansalaista on vangittuna huumerikosten takia, näistä suurin osa on lieviä ja väkivallattomia käyttörikoksia.

2) Huumesota syrjii naisia ja etnisiä vähemmistöjä, sillä käyttömääriin suhteutettuna nämä ihmisryhmät saavat useammin ja pidempiä tuomioita.

3) Huumesota on johtanut valtaviin, rikollisjärjestöjen johtamiin laittomiin markkinoihin. Esimerkiksi Meksikossa väkivaltaiset konfliktit valtion ja huumekartellien välillä ovat viimeisen 10 vuoden aikana johtaneet viattomien siviilien raiskauksiin, kidutuksiin, ja noin 70 000 ihmisen kuolemaan.

4) Ankara huumelainsäädäntö estää monia päihderiippuvaisia saamasta tarpeellista hoitoa, sekä johtaa turvattomampaan käyttöön. Huumesota on siten suoraan lisännyt huumeiden terveyshaittoja kuten infektiotautien (hepatiitti C, HIV ja tuberkuloosi) leviämistä.

Kun tavoitteena on huumeongelmien vähentäminen, tutkijoiden ratkaisuina ja suosituksina valtioille on käyttörangaistuksista luopuminen kaikkien huumeiden osalta, ennaltaehkäisevän päihdetyön ja hoidon saatavuuden lisääminen, sekä harkittu siirtyminen kohti säänneltyjä markkinoita. Saman suuntaisia muutoksia ovat esittäneet myös YK:n eri elimet ja YK:n ihmisoikeusvaltuutettu, maailman terveysjärjestö WHO, useiden valtioiden entiset johtajat, sekä arvostettu lääketieteellinen julkaisu British Medical Journal (12-15). Myös Norjan terveysministeri sekä valtapuolueet ovat hiljattain ilmaisseet kannattavansa huumeiden käyttörangaistuksista luopumista, ja resurssien siirtämistä sosiaali- ja terveyspalveluihin (16).

Lopuksi

Addiktiolääkäri ja kirjailija Gabor Maten mukaan riippuvuus on aina seurausta psyykkisestä kivusta, jota yksilö pyrkii lievittämään päihteillä tai muulla stimuloivalla toiminnalla (17). Useimmille meistä on helppoa tuntea empatiaa traumoja ja vastoinkäymisiä kokenutta lasta kohtaan. Näkökulmamme kuitenkin jostain syystä muuttuu moralistiseksi kun tuo sama lapsi kasvaa aikuiseksi, ja alkaa käyttämään päihteitä olonsa helpottamiseksi. Yhtäkkiä traumaperäinen sairaus muuttuu rangaistavaksi.

Yksilön syyttäminen ja stigmatisointi sairauden takia on kuitenkin haitallista, epäinhimillistä, eikä tule poistamaan itse ongelmaa. Toimivat ratkaisut vaativat varojen kohdistamista ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, hoitoon ja haittojen vähentämiseen, sekä köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisyä poliittisella tasolla. On myös aika arvioida uudelleen huumelainsäädäntömme kansanterveydelliset vaikutukset, ja siirtyä kohti vastuullisempaa päihdepolitiikkaa.

Kirjoitus on tehty luennon pohjalta, jonka pidin Kuopiossa 16.11.2017. Diat ovat nähtävissä täällä.

 

Lähteet

1.  World Health Organization (2009). Global Health Risks: Mortality and burden of disease attributable to selected major risks.

2. Kreek et al. (2005). Genetic influences on impulsivity, risk taking, stress responsivity and vulnerability to drug abuse and addiction. Nature Neuroscience, 8(11), 1450-1457.

3. Green et al. (2010) Childhood adversities and adult psychiatric disorders in the national comorbidity survey replication I: associations with first onset of DSM-IV disorders. Arch gen psychiatry

4. Dube et al.(2003) Childhood Abuse, Neglect, and Household Dysfunction and the Risk of Illicit Drug Use: The Adverse Childhood Experiences Study. Pediatrics 

5. Hyman et al.(2006) Gender Specific Associations Between Types of Childhood Maltreatment and the Onset, Escalation and Severity of Substance Use in Cocaine Dependent Adults. The American Journal Of Drug And Alcohol Abuse 

6. Manchikanti et al. (2012). Opioid epidemic in the United States. Pain Physician. 2012 Jul;15(3 Suppl):ES9-38.

7. https://www.brookings.edu/bpea-articles/mortality-and-morbidity-in-the-2...

8. Hollingsworth et al. (2017) Macroeconomic conditions and opioid abuse. National bureau of economic research 

9. Volkow, N., & Morales, M. (2015). The Brain on Drugs: From Reward to Addiction. Cell, 162(4), 712-725.

10. Holden, C. (2001).  'Behavioral' Addictions: Do They Exist?. Science, 294(5544), 980-982.

11. Csete et al. (2016)Public health and international drug policy. Lancet 

12. UNGASS 2016. Contributions from United Nations entities.https://www.unodc.org/ungass2016/en/contribution_UN_Entities.html

13. http://www.globalcommissionondrugs.org/wp-content/themes/gcdp_v1/pdf/Glo...

14. World Health Organization (2014). Consolidated guidelines on HIV prevention, diagnosis, treatment and care for key populations. 

15. Goodley & Hurley (2016). The war on drugs has failed: doctors should lead calls for drug policy reform. BMJ 

16. http://hppry.fi/blog/2017/07/19/norjan-konservatiivipuolueen-terveysmini...

17. Gabor Mate (2008) In the Realm of Hungry Ghosts: Close Encounters with Addiction. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

Analyyttistä pohdiskelua huumeiden käyttäjistä. Sitä ei ole koskaan liikaa. Poliitikot osaavat vain moraalisen paheksunnan asian tiimoilta mikä ei johda mihinkään.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Hyvä kirjoitus!

Jota tuli mieleen uusin uutinen Iranista joka lieventää huumetuomioitaan, toki edelleen maassa saa suhtettoman kovia tuomioita. Eivät ne kovat tuomiot ole yhtään vähentäneet sieläkään huumeriippuvaisten määrää tai rajoittaneen huumeidensalakuljetusta.

Tuhannet kuolemantuomiot voivat peruuntua Iranissa – syynä huumelakien muutos
Kaikkien huumausainerikoksista kuolemaantuomittujen tuomiot voidaan arvioida uudelleen, kertoi Iranin oikeuslaitoksen johtaja.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005519759.html?...

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Hyvä teksti, vähän kysyn syiden jaottelusta.
--
Biologia: yksilön perimä.
Lapsuus: yksilön koti.
Sosiaalinen ympäristö: yksilöä ympäröivä yhteiskunta.
--

Biologia, eli perimä, selittää alttiuden joissakin tapauksissa.
Lapsuus, eli koti, selittää kasvatuksen roolia.

Kuitenkin, vaikka perimä on kunnossa, kotiasiat kunnossa, ihminen yksilönä voi ajautua riippuvuus-suhteeseen.

Mikä on tutkijan näkemys sosiaalisen ympäristön, eli yksilöä ympäröivän yhteiskunnan vaikutuksesta riippuvuus-suhteen kehittymiseen?

Käyttäjän Janikajanoja kuva
Jani Kajanoja

Kavin edellisessa blogitekstissani tarkemmin lapi tunnettuja sosiaalisia syita mielenterveysongelmille, oikeastaan kaikki samat tekijat koskee addiktioita.

http://janikajanoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24029...

Olen halunnut jo jonkin aikaa kirjoittaa lisaa siita, miten mielestani lisaantyva kilpailu, individualismi ja kulutuskeskeisyys kulttuurissamme vaikuttaa mielenterveyteemme. Mutta olen hidas perehtymaan aiheisiin ja kirjoittamaan :)

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Meillähän on nyt "sota tupakoitsijoita vastaan" menossa kun kaikki työpaikat ovat savuttomia. Tuskin tuo mitään positiivista lopputulosta, nimittäin jos osa kykenee pakon edessä lopettamaan, niin osa syrjäytyy työelämästä ehkä lopullisesti. Asia sattuu jälleen olemaan akuutti työyhteisössämme.

Muuten kirjoitus oli todella hyvä ja asiallinen, mutta minusta tuntuu, että alkoholikuolleisuus on tilastoja yleisempää, sillä kuolinsyy tilastoidaan sen mukaan, mikä elin petti, ei sitä, miksi.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Ai niin vielä! Tuossa luettelit noita syitä riippuvuusalttiudelle. Mietintämyssyä sen suhteen, että "mihin näistä olosuhteista vertaistukiryhmät vastaavat", eli kuinka toimii ryhmäterapia! Mielestäni kaikkiin näihin, eli turvallinen sosiaalinen ryhmä(tasa-arvoinen), vertaisuuden myötä stigma vähenee, kukaan ei tuomitse että on toipuva käyttäjä, uuden sosiaalisen statuksen syntyminen, asioiden käsittely vertaisten kesken yms.

Käyttäjän TiinaTeittinen kuva
Tiina Teittinen

Kiitos!
Päihderiippuvuus tarvitsee selittäviä tekijöitä tullakseen jollain tavalla hallituksi.
Neurokemialliset selittävät tekijät ovat kaikkein eniten järkeenkäypiä. Uskon itse kognitiiviseen vahvistamiseen myös poisoppimisessa. Uskoisin että se on haastavinta totunnaisessa päihdekäyttäytymisessä. Jos toiminta liittyykin kotiin ja päivittäisiin olosuhteisiin.
Päihdeongelman liittäminen varhaisiin olosuhteisiin ja ongelmiin on mielestäni liian suoraviivaista. Eniten päihdeongelma tuntuu liittyvän yksilön heikkoon kykyyn säädellä impulsiivisia mielihalujaan. Jos ihminen löytää keinon ratkaista epämukavuutta nopeasti ostamalla tavaraa, ottamalla kännit tai muulla mitään ponnisteluja edellyttämättömällä tavalla, hänellä on edellytykset tulla päihderiippuvaiseksi. Toki varhainen tausta voi kannustaa ja mahdollistaa yksilön kaikkimulletänneheti käytöstä.
Itse koen päihdeongelman jossain määrin myös kognitiivisen säätelyn ongelmaksi. Mutta lisää tietoa ja tutkimusta aiheesta kaivataan. Siksi kiitos tästä ansiokkaasta keskustelunavauksesta.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Tää on hyvi kirjoitukseesi liittyvä video, Carl Hart kertoo riippuvuuksista.Miehellä on paljon tietoa aiheesta. Suosittelen tustumaan herraan vaikka hänellä rastat onkin. :)

"Drugs Aren't the Problem": Neuroscientist Carl Hart on Brain Science & Myths about Addiction

https://www.youtube.com/watch?v=AzupwJDje_4

Toimituksen poiminnat